Millaisia ominaisuuksia shiban luonteelta alun perin vaadittiin?
Shiban luonne juontuu varmasti
suurelta osin sen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta; metsästyksestä. Itse
olen hyvin varma, että japanilainen kulttuuri on myös vahvasti muokannut rotua
etenkin sen luonteen osalta.
"Seita" Dragon House Invictus |
FCI-standardi sanoo
lyhyesti: ”Uskollinen, innokas ja erittäin tarkkaavainen.” Tässä kohtaa on hyvä pitää mielessä japanilaisten määritelmä shibalta
vaadittavasta luonteesta: Kan-i, Ryousei ja Soboku.
Kan-i
on ominaisuuksista tärkeimpänä pidetty. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa
sielukasta rohkeutta, itsevarmuutta, ylevyyttä ja tasapainoisuutta. Mr. Hajime
Watanabe on sanonut sen tarkoittavan rohkeutta, rauhallisuutta sekä valppautta,
joka on kruunattu kuuliaisuudella. Rohkea olematta uhkarohkeaa, tarkkaavainen
ja varuillaan mutta aina ehdottomasti isäntänsä valvonnassa. Kan-in tulee
heijastua myös shiban ulkonäössä. Vahva henki näkyy asennossa, jossa koira
seisoo ja tarkkailee ympäristöään ja myös sen tavassa pitää häntää kippuralla.
Mielenliikkeet saavat toki näkyä hännässä, mutta jos shiba vaikka pelästyessään
laskee häntänsä, se on merkki siitä, että siltä puuttuu Kan-i. Ryousei merkitsee lojaalia ja kuuliaista luonnetta sekä vahvaa tietoisuutta. Sanan suora käännös on hyväluonteinen. Siihen liittyvät lempeä luonteenlaatu, uskollisuus ja kuuliaisuus. Kaikki hyviä luonteenpiirteitä hyvälle vahtikoiralle ja seurakoiralle. Ryosei tarkoittaa käytännössä sitä, että shiba on rakastava, miellyttävä, uskollinen ja tottelevainen luonne. Hyvä shiba on hyvä vahtikoira ja kumppani - fiksu, helppo käsitellä ja seurallinen. Sillä pitää olla hyvät vaistot, mutta ennen kaikkea se on kuuliainen ja kunnioittaa isäntänsä.
Näihin luonteenpiirteisiin yhdistyy myös koiran korkea älykkyys. Jotta
se pystyy toimimaan ihmisen seurana ja vahtimaan, siltä vaaditaan myös kykyä
totella sekä hyviä käytöstapoja. Hyväluonteinen koira toimii ripeästi ja
tottelee käskyjä. Joku on joskus sanonut Kan-in ja Ryosein olevan kuin jing ja
jang – toista ei voi olla ilman toista.
Soboku taas merkitsee luonnollista kauneutta, joka loistaa
hyväntuulisuudesta ja teeskentelemättömyydestä. Mr. Watanabe kuvaa asiaa
sanomalla sen olevan vaatimattomuutta ja lempeää luonnetta, jonka tulee näkyä
koirassa spontaanisti.
"Ilona" Inaridou iroha ja "Seita" Dragon House Invictus |
Rodun pitkän historian ja alkukantaisuuden vuoksi luonteessa ovat
varmasti korostuneet teeskentelemättömyys, itsevarmuus mutta myös oppimiskyky.
Olen aina ajatellut, että shiba on aikanaan ollut enemmän ihmisten rinnalla
elänyt koira, joka on auttanut myös metsästyksessä. Koira on jalostunut ihmisen
silloisen elintavan mukaisesti.
Kovin paljon ei tarvitse Japanin
historiasta tietää, että ihmiset ovat olleet myös melko väkivaltaisia.
Esimerkiksi samurait eivät ole varmaankaan olleet kovin pitkäpinnaisia esim.
sisällekuseksijoita tai purevaa koiraa kohtaan. Tyhmästi käyttäytynyt koira on
todennäköisesti kuollut melko nopeasti.
Puolisoni on kuvannut shibaa seuraavalla tavalla
”Kannattaa huomioida, että vaikka
shiba on ihmistä kohtaan yleensä hyvinkin rakastava ja kiinnostunut (ei aina),
niin usein se ei siedä muita koiria, edes omaa rotua. Se on itsenäinen ja
omatoiminen, sekä omanarvonsa tunteva, ns. "vaikea" koira, vaikkakin
samalla myös äärimmäisen ihana ja hellyttävän suloinen. Shiban kanssa voi olla
vaikea elää, jos oma itsekuri ja päätökset lipsuvat. Vaatii tahtoa saada shiba
hallintaan. Se vie heikkotahtoisen ihmisen mihin haluaa ja osaa hyödyntää hyvin
mahdollisuutta päättää isännän tai emännän puolesta.”
Itseäni
rodussa kiehtoo nimenomaan sen alkukantaisuus, se miten vuosituhantinen perinne
vielä näkyy niin selkeästi nimenomaan koiran käytöksessä. Tuo kyseinen
alkukantaisuus asettaa monelle ihmiselle ne suurimmat haasteet shiban kanssa.
Toisaalta se mielestäni tekee niistä myös helposti “luettavia” mitä myös niiden
ulkonäkö tukee (pystykorvainen koira, jolla on selkeä elekieli).
Mielestäni kaikkein tärkeimmät ominaisuudet ovat avoimuus, aktiivisuus ja tarkkaavaisuus ja hyvänä mausteena innokkuus, itsevarmuus ja pelottomuus.
Myobu ja hieho |
Mikä on shiban luonteessa kaikkein vierainta?
Shiban luonne on aika vastakkainen tietynlaiselle palveluskoiralle tai
paimenkoiralle tarvittavalle ”sokealle” palveluhalukkuudelle. Tämä ei
kuitenkaan missään nimessä tarkoita, etteikö shiba ole koulutettavissa ja
opetettavissa – päinvastoin. Shiba on oppinut vuosisatojen aikana kunnioittamaan
auktoriteetteja, ja kun sen kanssa saa rakennettua hyvän yhteistyön, sen saa
kyllä toimimaan yhdessä ihmisen kanssa.
Kasvatuksessani periaatteeni jalostuskoiran luonteelle.
Jalostukseen käytettävän koiran
pitää olla rodunmukainen, joten yllä esitettyjen asioiden tulee ilman muuta
toteutua. Rodulle ominaiset piirteet on tärkeätä tunnistaa, jotta niitä ei
sekoita virheiksi luokiteltaviin ominaisuuksiin. Niinä vuosina, kun shiboja on
ollut länsimaissa, on rotumääritelmässä mainittu itsevarmuus ja ylevyys
sekoitettu itsepäisyyteen ja erakkomaiseen käytökseen. Siihen, että edes
omistaja ei oikein ole saanut lähestyä koiraansa. Viime vuosina on onneksi
herätty huomaamaan, että avoimeen luonteeseen ja lähestyttävyyteen pitää
kiinnittää erityisesti huomiota. Shiba ei mielestäni menetä
”rodunomaisuudestaan” mitään sillä, että se on myös sosiaalinen ja helposti
lähestyttävä koira – päinvastoin.
Rotuyhdistyksemme järjestää luonnetestejä, joihin shibatkin
osallistuvat. Itse tein yhden kerran sen virheen, että vein koiran testiin, ja
se ei tule toistumaan. Luonnetesti on rakennettu niin, että se ei mielestäni palvele
tätä rotua laisinkaan. En näe mitään mieltä siinä, että koirani, jolla on hyvä
muisti, joutuu tilanteeseen, jossa se on lyhyellä kettingillä sidottu
rakennuksen seinään ja sitä uhataan lyödä. Luonnetta pitää osata arvioida
muilla mittareilla.
"Harumi" Ura No Namihime Go Asahi Keisukesou |
Luonnetta arvioitaessa on ensiarvoisen tärkeää myös pitää mielessä rodun
historia ja alkuperäinen käyttötarkoitus. Käsittääkseni shiba on
metsästyskoirana ollut varsin itsenäinen metsästäjä ja sitä on käytetty myös
suuremman riistan metsästyksessä. Viime vuosina on saatu tutkimustietoa, että
kaikista niistä kahdeksasta alkuperäisrodusta, jotka ovat geneettisesti hyvin
lähellä sutta, shibassa on sitä eniten. Tuo heijastuu minusta ehkä eniten sen
laumakäytökseen ja tapaan synnyttää/hoivata poikasia.
Arkuus on luonteenpiirre, joka on tullut rotuun kenties sen mukana, että
shiboilla saattaa olla tapa nonseleerata tai ylenkatsoa asioita. Itsevarma
koira, jolla on vahva tietoisuus, on kuitenkin kaikkea muuta kuin arka. Miten
samurai olisi sietänyt sellaista käytöstä tai koira kyennyt kohtaamaan karhun?
Jalostuksessa luonne painottuu mielestäni myös ehdottomasti
jalostuksessa käytetyn naaraan luonteeseen ja kykyyn hoitaa pentuja. Minulla on
ollut hyvin vahvoja, pentunsa erinomaisesti hoitaneita nartuja, mutta jos
narttu ei kykene em. toimintaan, sillä ei mielestäni pidä missään nimessä
teettää enempää pentuja.
Shiban luonteen suurimmat vahvuudet?
Shibat ovat tavallaan lähes helpoimpia koiria kouluttaa, koska ne ovat
hyvin innokkaita ja älykkäitä – kunhan ihminen vain tietää miten motivoida
koiransa. Usein paras lähestymistapa on luoda ensisijaisesti vahva side oman
shiban kanssa, ja siitä lähtökohdasta käsin vasta alkaa kouluttaa sitä.
Minulle kaikista luonteenpiirteistä syntyneessä kokonaisuudessa tärkeintä
on varmaan shiban läsnäolevuus. Se on rohkea ja avoin koira, joka ei epäröi
tarttua haasteisiin – puhutaan sitten ”vihollisen” ajamisesta tontilta,
leikkituokiosta, metsään lähdöstä, mistä vain.
Luonteiden suurimmat haasteet?
Shiballa suurin luonteeseen liittyvä haaste on varmaan sen käytös muita
koiria kohtaan. Ei ole tavatonta, että shiba on hyvin epäsosiaalinen muita
koiria kohtaan eikä se aina siedä edes rotutovereitaan. Harvalla kasvattajalla
on isoa, keskenään sulassa sovussa elävää shibalaumaa. Toisaalta kun asian
tietää, sen kanssa pystyy elämään.
En itse edes yritä saada koiristani ”kaikkien kavereita” mutta pyrin
luomaan jokaiselle jonkinlaisia sosiaalisia suhteita. Koska emme asu taajamassa,
suhteita ns. ulkopuolisiin koiriin ei ole tarvetta luoda ja vieraat koirat
opetellaan tavattaessa vain kauniisti ohittamaan. Näyttelyissä ja muualla
olemme samassa tilassa, mutta emme etsi sosiaalisia kontakteja lajitovereihin.
Sanotaan, että monet shibat ovat melko resurssiaggressiivisia, mutta tuo on mielestäni asia, johon oikealla kasvatuksella voidaan puuttua.
"Muru" Inaridou Mugen |
Omassa kasvatuksessani suurimmat luonteen vahvuudet?
Minulla on ollut ilo ja kunnia saada aloittaa kasvatustyö äärettömän
vahvalla ja hienolla nartulla. Ulkoisesti se vaikuttaa etenkin ulkopuolisten
silmään hyvinkin rauhalliselta ja mitäänsanomattomalta. Sillä on kuitenkin
hyvin vahva ja voimakas tietoisuus ja se voittaa taistelut ilman, että niitä
edes aloitetaan. Sen hellällä hoidolla olen saanut vahvoja, pelottomia mutta
äärimmäisen ystävällisiä ja iloisia jälkeläisiä, joita puolestaan on hyvä
käyttää kasvatuksessa
Omassa kasvatuksessani suurimmat luonteen haasteet?
Suurimmat luonteen haasteet liittyvät aika saumattomasti luonteen
vahvuuksiin – silloin kun koira on hyvin vahva ja periksiantamaton, se sopeutuu
huonommin elämään laumassa. Se, mikä koiran luonteessa on äärimmäisen hienoa,
on siis samalla asia, joka ei saa korostua liikaa. Shiban täytyy kuitenkin olla
nyky-yhteiskunnassa pikemminkin ihmisen seuralaisena toimiva aktiivinen koira.
Haaste on löytää shiballe se oikea koti, sillä usein ihmiset perustavat
käsityksensä koirarodusta enemmän kuvitelmiin ja luuloihin kuin faktoihin.
Teksti on kirjoitettu Sukokan Kasvattaja-akatemiaan kuuluvana harjoitustyönä
Mitkä ovat kahdeksan alkuperäisrotua? Haaveeni Shiba Inua kohtaan heräsivät. Kirjoitin tänne: http://www.ginga97.suntuubi.com/?cat=5&img=398
VastaaPoista