Rune - salaisuus Alankomaista

Tekstin on kirjoittanut Runen oma koti-ihminen <3

Rune saapui perheeseeni mystisellä tavalla. Olin tapaamassa Marjoa ajatuksena tulevaisuudessa uuden perheenjäsenen hankkimisesta häneltä, mutta Marjolla olikin pieni salaisuus tulossa, Hollannista Suomeen. Marjo kävi hänet hakemassa ja niin Rune sai kodin luotani.

Jotkut saatavatkin tunnistaa ”Rune” sanan skandinavialaisesta kielestä, jota viikingit (Skandinavialaiset) käyttivät. Sana käännettynä tarkoittaa salaisuutta, ja on myös viittaus viikinkien käyttämiin riimuihin (Runes). Runesta on paljastanut monta salaisuutta, mitä en olisi shibasta uskonut ja nyt haluan kertoa niistä myös teille. Tullessani kotiin, on ihanaa saada ovella vastaan aina onnellinen, positiivinen ja hyvällä tuulella oleva shiba. Se kantaa suussaan lelua, korvat lentokoneasennossa, hymy huulilla, silmät puoliummessa ja toivottaa kotiin kuin aito japanilainen. Lenkillä ollessamme Rune käy tervehtimässä ihmisiä hienovaraisesti häntä heiluen, hiukan hypähtäen, antaen muutaman poski nuolaisun sekä haistelun, kunnes laskeutuu alas ja antaa hetken rapsutella, kunnes toteaa että lenkkiä olisi aika jatkaa eikä rupatella. Lapset ovat Runen suurin rakkaus. Jos se pääsee lenkillä lapsia tervehtimään, se tekee sen aina iloisesti, antaen heille monta hellää pusua sekä korvien haistelun. Tuolloin ei ole kiire jatkaa lenkkiä, sillä lapset ovat Runen mielestä parasta maailmassa. Lenkillä kohdattaessa muita koiria, Rune menee rauhallisesti ohitse, mutta tietenkin on tilanteita, jossa vastaan tuleva on kiinnostava ja haluttaisiin tehdä lähempää tuttavuutta.

Rune oppii nopeasti asioita, kun saa asian juonesta kiinni. Käytämme kotona älypelejä, nykyisin kylläkin vähemmän sillä Rune tuntuu osaavan ne niin hyvin, ettei niistä jää kovin paljoa iloa itse koiralle, kun ei tarvitse enää miettiä pulmanratkaisua, kun sen on jo kerran ratkaissut. Uusin älypeli oli Runesta huippu, kun palikka pitikin suulla nostaa pois paikaltaan, jotta herkku-palkinnon saisi sieltä itselleen.

Jos Rune olisi urheilija, se olisi 200 metrin juoksija tai aitajuoksija. Korkeat loikat sekä nopeat spurtit takapihalla Iita kaverin kanssa, ovat mitä kauneinta katseltavaa shibojen käyttäessä ketteryyttään ja notkeuttaan. Luonnossa käveleminen on Runen yksi lempitouhuista, siellä on tietenkin paljon erilaisempia tuoksuja kuin kylän keskustassa. Metsässä vuorostaan on mahdollisuus päästä vainulle siilistä, jäniksestä tai vaikka siitä missä hirvi on käynyt kulkemassa. Runen nenä on hyvin tehokas. Kotona onkin tapana piilottaa pahvilaatikkoon nameja, joita Rune etsii silputtujen pahvien joukosta.

Runea seurattuani olen huomannut sen olevan harjoittelutilanteissa melko kuuliainen, jos ensin muistuttaa häntä, että herkkuja olisi tarjolla. Sopiva palkkio auttaa keskittymään ja kiinnostus tilanteeseen säilyy paremmin kuin ilman. Lenkeillä ollessani, näen Runen käyttävän paljon nenää tutkiessaan maailmaa, koiralle hajuaisti ja hajumaailma ovat todella tärkeitä. Olisi hauska tulevaisuudessa kokeilla Runen kanssaan nose workiä tai verijälkeä ja antaa siten vähän enemmän haastetta hajuajastin käytössä. Rune pitää juoksemisesta. Juoksulenkeillä hän ravaa kauniisti edellä, mutta kun hyvä haju osuu kohdalle, on pakko pysähtyä tuoksua tutkimaan, jolloin omistajallakin on hetki aikaa hengähtää. Hajututkimuksen jälkeen Rune lähtee personal-trainerin ottein tsempaamaan ja jatkamaan juoksemista.

Rune on Shiba jolla ei ole koskaan huonoa päivää. Se on aina aurinkoinen, hyväntuulinen herrasmies, joka välillä innostuu 0-100, kun tiedossa on tuttujen koirakavereiden tai ihmisten näkeminen. Runelle tutut ihmiset ja koirat ovat hyvin tärkeitä. Osaa se olla myös vekkuli, kun sille päälle sattuu. Runen huumori on huvittavaa, jossa ravistellaan lelua lähimmän ihmisen selkää vasten, juostaan nauraen lumihiutaleiden perässä, yritetään saada maahan putoavan lumihiutaleen varjoa kiinni. Runessa paistaa ihana lapsenomainen energia, joka saa kenet tahansa innostumaan.

Miten ihanaa onkaan välillä saada kainaloonsa shiba, joka nukahtaa viereen ja nukkuu siinä lähestulkoon aamuun, vain siksi että kaipasi läheisyyttäsi. Rune tykkää olla lähellä, mutta harvemmin on päiviä, missä se ei olisi minun touhuissani mukana, oli kyse sitten imurointi, puutarhatyöt tai vain tietokoneella asioiden hoitaminen. Meillä kotona et ole ikinä yksin, sillä voit aina nähdä jossakin tyytyväisen nukkuvan shiban, leikkisän shiban tai shiban, joka istuu sylissäsi tehdessäsi tietokoneella hommia. Rune on ollut pienestä pitäen itsevarma. Muistan kun ensimmäinen ukkonen tuli ja olin aluksi hiukan huolissani ”miten Rune mahtaa reagoida?”. Yllätyksekseni hän juoksi ulos, istui patiolle ja katseli taivasta päätään kallistellen. Uudenvuoden raketitkaan eivät Runea hätkäytä, vaikka niiden pauke kuuluu hyvin sisälle asuntooni. Rune osaa myös lohduttaa hänen lähellään olevia ihmisiä. Hän hakeutuu lähelle, syliin painautuen kiinni kuin kertoen ”asioiden on tapana järjestyä ” ajattelutavalla.

Tiivistettynä, en lakkaa imettelemästä, kuinka voikaan pienessä koirassa olla niin paljon, rakkautta, iloa, lapsenmielisyyttä, positiivisuutta sekä onnellisuutta. Rune on erittäin viisas, fiksu ja rakastava shiba joka saa kaikki aina hyvälle tuulelle.